Tyypin 2 diabeteksen hoidossa lääkevalinnat ovat suositusten mukaisia – lääkehoidon tehostaminen ja hyvän hoitotasapainon hallinta vaativat erityistä huomiota

Pohjois-Karjalassa tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon tehostaminen lisälääkkeillä tai nykyisten lääkkeiden korvaaminen uusilla näyttää tapahtuvan suositusten mukaan. Kuitenkin sairauden edetessä hyvän hoitotasapainon hallinnassa ja etenkin insuliinihoidon toteuttamisessa on tehostamisen varaa. IMPRO-hankkeen ja Siun soten yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin diabetespotilaiden lääkehoitoa vuosina 2013–2019 Siun soten alueella.

Tarkastelussa olivat diabeteslääkkeiden käytön yleisyys, lääkevalintojen yhteys hoitotasapainoon sekä muutokset lääkityksissä.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa on komplikaatioiden välttämiseksi tai viivästymiseksi tärkeää pyrkiä saavuttamaan hyvä hoitotasapaino elintapamuutoksilla, oikealla lääkityksellä, hyvällä omahoidolla ja säännöllisellä seurannalla.

Lääkehoito suositellaan aloittamaan suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä, ensisijaisesti metformiinilla. Taudin edetessä insuliinin käyttö on usein tarpeen, mutta nykyisten suositusten mukaan ennen insuliinia hoitoa tehostetaan uudemmilla lääkeaineilla, kuten SGLT2:n estäjät ja GLP-1-analogit.

Säännöllinen seuranta tärkeää muutosten havaitsemiseksi

Rekisteritietoja hyödyntävässä tutkimuksessa havaittiin, että Pohjois-Karjalassa seurantajakson aikana metformiini oli yleisimmin käytössä oleva lääkitys tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä ja heistä yli 90 prosentilla oli hyvä hoitotasapaino. Metformiinin jälkeen eniten käytettyjä lääkkeitä olivat pitkä- ja lyhytvaikutteiset insuliinit ja gliptiini.

Vuosien 2013–2019 aikana SGLT2:n estäjien käyttö lisääntyi eniten, mutta samaan aikaan HbA1c-tavoitetason saavuttaneiden osuus väheni eniten 83 prosentista 53 prosenttiin. GLP-1 analogien ja muiden lääkkeiden käyttö oli muita lääkeryhmiä vähäisempää.

Seuranta-aikana yleisimmät siirtymät havaittiin SGLT2:n estäjistä pitkävaikutteiseen insuliiniin sekä insuliiniryhmien välillä. Insuliinien käyttäjillä hyvän hoitotasapainon saavuttaminen oli haasteellisinta.

”Sairauden edetessä HbA1c-tasot hiljalleen huononevat, minkä vuoksi säännöllinen seuranta on tärkeää muutosten havaitsemiseksi ja lääkehoidon tehostamiseksi ajoissa. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa erityisesti uusien lääkevaihtoehtojen tarjoamiin tehostusmahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota iänmukaisia yksilöllisiä hoitotavoitteita ja omahoidon tukea unohtamatta”, sanoo diabetologi Hilkka Tirkkonen Siun sotesta.

”Hyvät rekisteritiedot ja asianmukaiset työkalut potilasväestön hoitotulosten helppoon seurantaan voivat tarjota merkittävää tukea kliiniselle työlle”, hän toteaa.

Lisätietoja:

Type 2 diabetes medication and HbA1c levels in North Karelia Finland, 2013–2019

Hilkka Tirkkonen
yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi
Siun sote
p. 050 4156538
etunimi.sukunimi@siunsote.fi

Päivi Rautiainen
Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
Siun sote
p. 050 3877985
etunimi.sukunimi@siunsote.fi

Katja Wikström
yliopistotutkija
IMPRO-hanke, Itä-Suomen yliopisto
p. 029 524 8181
etunimi.sukunimi@uef.fi