Pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon laatu saavutti Pohjoismaisten pääkaupunkien tason vuonna 2015

Impro-hankkeen loppukesällä julkaistun vertailevan tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon laatu Helsingin seudulla koheni muita pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja nopeammin. Erityisesti yli 75-vuotiaiden hoidon laatu Suomen pääkaupunkiseudulla oli tarkastelujaksolla 2000–2015 pitkään jäljessä Ruotsin ja Tanskan pääkaupunkiseutuja, mutta saavutti niiden tason vuonna 2015.

Tutkimuksessa vertailtiin Suomen, Ruotsin ja Tanskan pääkaupunkiseutujen perusterveydenhuollon laadun kehitystä tarkastelemalla vältettävissä olevien sairaalahoitojaksojen (VOS-jaksojen) ilmaantuvuutta yli 45-vuotiailla aikuisilla vuosina 2000–2015. Tutkimus painottui erityisesti laadun alueellisten ja sosioekonomisten erojen kehitykseen.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta muu kotimainen tutkimus aiheesta osoittaa, että perusterveydenhuollon laadun parantuminen Suomessa on sittemmin hidastunut. ”Perusterveydenhuoltoa tulisikin pääkaupunkiseudulla entisestään vahvistaa, jotta alempien tuloryhmien korostuneeseen palveluntarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan nykyistä paremmin”, sanoo Impro-hankkeen erikoistutkija Markku Satokangas.

Tutkimuksessa havaittiin, että VOS-jaksojen ikäryhmien väliset erot, sosioekonomiset erot ja alueellisten erojen kehitys poikkesivat joiltain osin pohjoismaisten terveydenhuoltojärjestelmien välillä. Esimerkiksi Tanskan pääkaupunkiseudulla ikäryhmien välinen eriarvoisuus perusterveydenhuollon laadussa oli vähäisempää kuin muilla pääkaupunkiseuduilla.

Ruotsin pääkaupunkiseudulla perusterveydenhuollon laatu näyttäytyi puolestaan koko ajan muita pääkaupunkiseutuja parempana, erityisesti alimman tuloviidenneksen osalta. Tästä huolimatta Tukholman seudulla nähtiin viitteitä siitä, että alueellisten erojen suotuisa kehitys on saattanut pysähtyä tai jopa kääntyä kasvuun. Tämä voi olla seurausta Ruotsin terveydenhuollon palveluverkkoa muuttaneesta valinnanvapausuudistuksesta, mutta tulos vaatii lisätutkimusta.

Hoidon jatkuvuus ja kokonaisvaltainen avohoito saattavat selittää kehittynyttä laatua

Tutkimuksessa käytetty VOS-jaksojen mittari antaa laaja-alaisen kuvan perusterveydenhuollon laadusta. Mittari käsittää vuodeosastohoitojaksojen väestöön suhteutetun ilmaantuvuuden 20 sairausryhmässä. Näissä sairausryhmissä sairastumiseen tai pahenemisvaiheeseen liittyvän sairaalahoidon tarve olisi mahdollisesti estettävissä perusterveydenhuollon oikea-aikaisin toimin.

”Kansainvälisesti korkeampien VOS-jaksojen taustalla on usein samanaikaisia ongelmia esimerkiksi annetun hoidon koordinaatiossa, sosiaalipalveluissa ja potilaiden hoitoon sitouttamisessa sekä heidän taidoissaan omahoidon toteuttamiseen. Lisäksi matalan VOS-jaksojen ilmaantuvuuden on havaittu liittyvän hyvään hoidon jatkuvuuteen ja kokonaisvaltaiseen avohoitoon”, Satokangas jatkaa.

Lisätiedot:

Performing up to Nordic principles? Geographic and socioeconomic equity in ambulatory care sensitive conditions among older adults in capital areas of Denmark, Finland and Sweden in 2000–2015

Yhteystiedot:

Markku Satokangas
Erikoistutkija
Impro-hanke & THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7725