Takaisin listaan

IMPRO mukana Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa

Yleinen

IMPRO-hanke oli mukana Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa 14.2.2019. Strategisen tutkimuksen vuosittaisessa päätapahtumassa tutkimushankkeet tarjoavat omia näkökulmia ja ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Tapahtumassa esitettiin kysymyksiä ja haasteita, joihin myös IMPRO-hankkeessa haetaan vastauksia. Näihin haasteisiin IMPRO vastaa:

  • Sotessa valinnanvapauden ja palveluiden integraation välillä on ristiriita
  • Sotessa tarvitaan uudenlaisia työtapoja ja -välineitä

Sotessa valinnanvapauden ja palveluiden integraation välillä on ristiriita

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata tasa-arvoiset, laadukkaat ja kaikille saavutettavat palvelut. Valinnanvapaus ja palvelujen integraatio ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia tavoitteita. Haasteena on esimerkiksi se, miten palvelupolkujen sujuvuus ja palvelujen saavutettavuus voidaan varmistaa eri alueilla, kun palvelujen tuotanto hajautuu eri toimijoille.

IMPRO-hankkeessa tutkitaan palveluprosesseja, hoidon laatua ja saavutettavuutta

Sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että palvelut järjestetään niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus. Pitkäaikaissairauksia sairastavien suhteen tämä edellyttää saumattomia palvelu- ja hoitoketjuja, hyvää potilaiden hoidon koordinointia sekä palvelujen sisällön suunnittelua ja toteuttamista siten, että toteutettu hoito on kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Kustannusvaikuttavien palvelujen suunnittelu ja seuranta vaativat ajantasaista tietoa palvelujen käytöstä, hoitoprosesseista, hoidon toteutumisesta ja hoitotavoitteiden saavuttamisesta.

Alueellisten, koko sote-palvelukirjon sisältävien rekisteriaineistojen avulla päätöksentekijät voivat arvioida hoidon laatua, seurata eri tuottajien tarjoamien palvelujen kokonaishyötyä asiakkaille ja potilaille sekä tunnistaa huonosti toimivia palveluita. IMPRO-hankkeessa tutkitaan alueellisten palveluketjujen tuottamia terveyshyötyjä suhteessa niiden kustannuksiin sekä palveluiden alueellista saatavuutta. Tarkasteltavia potilasryhmiä ovat paljon eri palveluita käyttävät ryhmät, kuten päihde- ja mielenterveyspotilaat sekä diabeetikot. Kehitettävät menetelmät tukevat kokonaisten palvelupolkujen laadun ja sujuvuuden arvioimista ja kehittämistä sekä yhden että useamman palvelutuottajan tuottaessa palvelukokonaisuutta.

Pitkäaikaissairauksia sairastavien hoitoprosesseja ja hoidon laatua on mahdollista tutkia ja kehittää hyödyntäen rekistereistä ja potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa

IMPRO-konsortiossa on analysoitu pitkäaikaissairaiden potilaiden palvelujenkäyttöä, hoitosuositusten mukaisten hoitoprosessien toteutumista sekä hoitotavoitteiden mukaisten hoitotulosten onnistumista hyödyntäen alueellista potilastietojärjestelmää Siun soten alueella. Tutkimuksen kohteena ovat olleet erityisesti diabetespotilaat (sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetespotilaat), sepelvaltimotautia sairastavat ja eteisvärinää sairastavat. Nämä kaikki ovat potilaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa seurantaa ja heillä on vuosittain useita kontakteja terveydenhuoltoon. Hoitotuloksia on tarkasteltu myös alueellisen vaihtelun näkökulmasta sekä huomioiden mm. etäisyydet palvelupisteisiin.

Tutkimusten perusteella hoitoprosessit ja hoidon laatu käytettyjen laatuindikaattoreiden mukaan on alueella kansainvälisestikin vertailtuna hyvää. Kuitenkin selvää alueellista vaihtelua oli havaittavissa. Tämä ei kuitenkaan liittynyt etäisyyksiin palvelupaikoista vaan enemmän alueen väestörakenteeseen ja väestön sosioekonomiseen asemaan sekä mitä todennäköisimmin myös eroihin hoitokäytännöissä. Vastaavia löydöksiä on havaittu myös tarkasteltaessa koronaaripotilaiden hoidon laatua.
Laatuindikaattoritietoa on tutkimuksen aikana välitetty myös alueen toimijoille. Seurantatutkimuksissa on pystytty osoittamaan, kuinka tämä on parantanut mm. diabeteksen varhaista tunnistamista ja kirjaamiskäytäntöjä. Kokemuksia potilastietojärjestelmästä tutkimusta varten kootuista laatuindikaattoreista on hyödynnetty myös alueellisen laaturekisterin kehittämisessä. Tämä tukee erityisesti tiedolla johtamista kohti kustannusvaikuttavia toimintamalleja.

IMPRO-hankkeessa on tutkittu myös rekisteritietojen valossa alkoholiongelmaisten potilaiden palvelunkäytön nykytilaa Pohjois-Karjalassa vuosina 2011–2016 eli aikana ennen Siun Soten aloittamista ja palveluiden integraatiota.

Hoidon saavutettavuuden tutkimisessa hyödynnetään paikkatietoa sote-palvelupisteistä, tieverkosta, julkisesta liikenteestä ja väestöstä

Väestön ja terveyspalveluiden sijainnin avulla on tutkittu väestön saavutettavuutta erilaisiin terveyspalveluihin. Terveyspalveluiden saavutettavuuden arviointi osoittaa alueellisen tasa-arvon näkökulmasta ne alueet, joilla palvelun turvaaminen on erityisen tärkeää palvelun saavutettavuuden kannalta. Tiheän palveluverkon ja väestörakenteen alueella yksittäisen palvelupisteen merkitys palvelun saavutettavuudelle on pienempi kuin pitkien välimatkojen alueilla. Palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta on olennaista toteuttaa terveyspalveluiden suunnittelu yli hallinnollisten rajojen. Terveyspalvelujen tehokas ja tasa-arvoinen saavutettavuus on keskeinen laadukkaiden palvelujen tekijä. Paikkatiedon avulla voidaan mitata alueellisia eroja terveyspalvelujen saavutettavuudessa ja kehittää palveluverkkoa kokonaisuutena saavutettavuuden parantamiseksi.

Katso myös:

Sotessa tarvitaan uudenlaisia työtapoja ja -välineitä

Sosiaali- ja terveysuudistus muuttaa palvelujen järjestämisen tapaa. Asiakaslähtöisyys, rakenteiden muutos ja digitaalisuuden lisääntyminen palveluissa tuovat mukanaan uusia toimintatapoja, joita organisaatioiden tulee osata kehittää, johtaa ja viedä käytäntöön.

IMPRO-hanke on mukana kehittämässä ja arvioimassa alueellisia tiedolla johtamisen työkaluja

Alueellista potilasrekisteritietoa voidaan digitaalisin välinein hyödyntää hoidon kehittämisessä, mutta tämä vaatii jatkuvaa oppimista organisaatioissa. Lääkärit ja hoitajat ovat kliinisiä asiantuntijoita, joilla on keskeinen rooli laatutiedon validoinnissa ja hyödyntämisessä. Hoidon laadun seurannan ja potilasaineiston tutkimus- ja muun käytön sujuvuuden kannalta on tärkeää, että tietojärjestelmät ovat kirjaamiskäytännöiltään yhdenmukaisia.

IMPRO-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan yhteistyössä Siun soten kanssa alueellisen laadunohjausjärjestelmän implementointia terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Alueella on kehitetty potilastietojärjestelmään pohjautuva laaturaportointijärjestelmä, jonka avulla pystytään seuraamaan diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavien potilaiden hoidon laatua. Yhdessä alueellisen ammattilaisverkoston kanssa IMPRO-hankkeessa tutkitaan järjestelmän käyttöönottoa ja vaikutuksia.

IMPRO-hankkeessa mallinnetaan erilaisten hoitomuotojen vaikuttavuutta

Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen sekä parantavat palvelujen laatua, potilasturvallisuutta ja palvelujen yhdenmukaista saatavuutta ja saavutettavuutta.

IMPRO-hankkeessa kehitetään potilasrekisteritietoja hyödyntäviä malleja terveydentilan muutosten ennustamiseksi muun muassa diabetespotilailla. Alueellisesta potilastietojärjestelmästä saatavaa potilastietoa voidaan hyödyntää myös ehkäisevässä toiminnassa, kun riskiryhmään kuuluvia voidaan tunnistaa aiempaa tehokkaammin. Tällaisia malleja voidaan hyödyntää myös päätöksentekoa tukevien digisovellusten suunnittelussa.

Paikkatiedon ja alueellisesta potilastietojärjestelmästä saatavan potilastiedon perusteella voidaan laskea potilaalle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä aiheutuvia aika- ja matkakustannuksia. IMPRO-hankkeessa arvioidaan tyypin 2 diabeteksen omahoidolla saavutettavia kustannussäästöjä sekä eteisvärinäpotilaille vaihtoehtoisen lääkityksen käyttöönotosta syntyviä kustannussäästöjä. Näin terveyspalveluiden suunnittelun tueksi voidaan tarjota tietoa menettelytavoista, joilla voidaan vähentää yhteiskunnalle ja /tai potilaalle aiheutuvia kustannuksia.

IMPRO-hankkeessa on tavoitteena myös tutkia digitaalisen omahoitopalvelun vaikuttavuutta ja taloudellista kestävyyttä paljon palveluita käyttävillä potilailla, kuten diabetesta sairastavilla. Tutkimuksessa arvioidaan myös digitaalisten palveluiden saavutettavuutta.

Katso myös:

  • Moniammatillinen tiimi avoterveydenhuollon diabetesvastaanotolla – kokemuksia Pohjois-Karjalasta. Hilkka Tirkkonen ja Tiina Laatikainen. Duodecim 2018;134(22):2253–60.
  • Leminen, A., Tykkyläinen M, Laatikainen T. Self-monitoring induced savings on type 2 diabetes patients’ travel and healthcare costs. International Journal of Medical Informatics 2018;115:120–127.
  • Toivakka, M., Repo, T., Leminen, A., Pyykönen, M., Laatikainen, T. & Tykkyläinen, M. (2018). Potilastieto ja paikkatieto kohtaavat. Terra 130: 4, 201–205.

Ratkaisuja tieteestä -tapahtuma 14.2.2018

Katso tilaisuuden videotallenteet ja ratkaisukortit:
Ratkaisuja tieteestä 2018