Joihinkin sairauksiin on tarjolla vaihtoehtoisia hoitomuotoja, jotka voivat olla kustannuksiltaan varsin erilaisia. Hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä tekijä hoitomuotoa valittaessa.
”Hoidon kustannuksissa pystytään harvoin huomioimaan muita kustannuksia kuin suora hoidon hinta. Tämä tarkoittaa lääkekustannuksia sekä sote-yksikössä käytettyä työaikaa ja toimenpidekuluja”, toteaa tutkija Mikko Pyykönen IMPRO-hankkeesta.
”Todellisuudessa kustannuksia kertyy asiakkaalle ja yhteiskunnalle myös menetettynä työaikana, matkakustannuksina ja hoidosta maksettuina korvauksina. Lisäksi kustannukset jakaantuvat maksettavaksi monelle taholle, mm. asiakkaalle itselleen, terveydenhuollon järjestäjälle, työnantajille ja Kansaneläkelaitokselle. Kokonaiskustannukset huomioiden hoito, jonka suorat kustannukset ovat suuret, ei välttämättä ole paljon kalliimpi vaihtoehto ”, Pyykönen jatkaa.
Kokonaiskustannukset olivat keskimäärin hieman korkeampia uusilla verenohennuslääkkeillä – asuinpaikka kuitenkin merkkaa paljon
Siun soten alueella tutkittiin eteisvärinäpotilaiden verenohennuslääkityksen erilaisten hoitomuotojen kustannuksia. Tutkimuksessa verrattiin kokonaiskustannuksia asiakkailla, joilla on varfariinihoito ja potilailla, jotka käyttävät uudempia verenohennuslääkkeitä, joita ovat dabigatraani, rivaroksabaani, edoksabaani ja apiksabaani.
”Terveydenhuollossa aiheutuneet vuosikustannukset, joihin laskettiin mukaan myös Kelan lääke- ja matkakorvaukset, olivat uusia lääkkeitä käyttävillä keskimäärin hieman korkeammat kuin varfariinihoidossa olevilla. Myös asiakkaalle aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin uusia lääkkeitä käyttävillä myös suuremmat kuin varfariinihoidossa olevilla”, Pyykönen sanoo.
Terveydenhuollon kokokustannukset keskimäärin vuodessa per potilas:
- Varfariinihoito: 805 €
- Uudet verenohennuslääkkeet: 927 €
Asiakkaalle aiheutuneet kustannukset keskimäärin vuodessa:
- Varfariinihoito: 297 €
- Uudet verenohennuslääkkeet: 407 €
Varfariinihoidossa terveydenhuollon kustannuksista suurin osa syntyi usein toistuvista INR-mittauksista ja uusia verenohennuslääkkeitä käyttävillä Kelan lääkekorvauksista. Terveyspalvelujen järjestäjille uusien verenohennuslääkkeiden käyttö oli selvästi edullisempi vaihtoehto.
Varfariinihoidossa oleville potilaille näytteenottoa vaativat toistuvat INR-mittaukset aiheuttivat enemmän matka- ja aikakustannuksia. Tästä syystä varfariinihoidossa potilaille aiheutuvat kustannukset riippuvat merkittävästi potilaan asuinpaikan etäisyydestä terveydenhuollon toimipisteistä ja muodostuvat kaukana asuville jopa suuremmiksi kuin kalliimmilla uusilla lääkkeillä järjestetty hoito.
Hoitomuodon valintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain kustannukset. Tutkimuksessa todettiin, että uusia verenohennuslääkkeitä käyttävillä oli varfariinihoitoa saaviin verrattuna vähemmän hoitokomplikaatioihin liittyviä hoitokäyntejä.
Kustannusten laskennassa huomioitiin lääkkeiden kokonaishinta, kaikki käynnit terveydenhuollossa eteisvärinän tai niiden komplikaatioiden diagnooseilla, matkakustannukset huomioiden myös Kela-korvaukset ja myös ajan menetyksestä aiheutuneet kustannukset.
Tutkimus tehtiin Siun soten alueella käyttäen rekisteritietoja, jotka poimittiin alueen potilastietojärjestelmästä ja Kelan rekisteristä ajalta 2017-2018. Potilasrekisteritietoja täydennettiin potilaiden liikkumistietojen osalta Kelan tietokannoista, jos potilas oli hakenut matkakorvausta eteisvärinään liittyvillä käynneillä.
Lisätietoja:
Patient-specific and real-world costs of atrial fibrillation in individuals treated with direct oral anticoagulant agents or warfarin
Mikko Pyykönen (terveysmaantiede)
projektitutkija
IMPRO & Itä-Suomen yliopisto
etunimi.sukunimi@uef.fi
Tiina Laatikainen (kansanterveys)
tutkimuskonsortion johtaja
IMPRO & THL
etunimi.sukunimi@thl.fi