Sairaanhoitopiirien väliset erot lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksien ilmaantuvuudessa oli Suomessa maltillisia vuosina 2010–2017. Tekonivelleikkauksia tehtiin keskimääräistä enemmän niille, joilla havaittiin nivelrikon riskitekijöitä, kuten korkea ikä ja raskasta fyysistä kuormitusta sisältävä ammatti.
Alimpaan tuloviidennekseen kuuluville tekonivelleikkauksia tehtiin puolestaan keskimääräistä harvemmin.
Vuosina 2010–2017 Suomessa tehtiin yhteensä 59 446 lonkan ja 83 888 polven uutta tekonivelleikkausta. Väestöön suhteutettuna eniten tekonivelleikkauksia tehtiin lonkkien osalta Kainuun, Lapin, Pohjois-Savon ja Satakunnan sairaanhoitopiirien alueilla, ja polvien osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.
Sairaanhoitopiireissä, joissa tekonivelleikkauksien tarve oli keskimääräistä suurempi, tekonivelleikkauksia myös tehtiin keskimääräistä enemmän. Tutkimuksessa tätä tarvetta kuvattiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden työikäisten osuudella vastaavan ikäisestä väestöstä.
Tekonivelleikkauksien alue-erot selittyivätkin ennen kaikkea alueellisella tarpeella, kun taas sosioekonominen asema selitti vain pienen osan, alle 10 prosenttia, alue-eroista.
”Tuloksiemme perusteella tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa alueittain varsin oikeudenmukaisesti, pääosin yhteneväisillä leikkauskriteereillä”, arvioi erikoistutkija Markku Satokangas THL:stä.
Koko maan tasolla oli kuitenkin havaittavissa jonkin verran sosioekonomista epäoikeudenmukaisuutta.
”Jatkossa olisikin tärkeää selvittää, minkä takia heikkotuloisimmille tehdään muita vähemmän tekonivelleikkauksia”, Satokangas jatkaa.
Lisätietoja
Explaining regional variation in elective hip and knee arthroplasties in Finland 2010–2017 – a register‑based cohort study (englanniksi, BMC health)
Markku Satokangas
erikoistutkija
THL & IMPRO
puh. 029 524 7725
etunimi.sukunimi@thl.fi