Sote-uudistuksen kaatuminen keväällä ei poistanut palvelujen tehostamistarvetta. Edellisen hallituskauden aikana IMPRO-tutkimusprojektissa rakennettu tilannekuva sote-palvelujen toteutumisesta on edelleen yhtä validia tietoa kuin keväällä. Tilannekuva toimii pohjana luotaessa analyysityökaluja esimerkiksi tautikohtaisten hoitopolkujen kehittämiseen sote-alueilla.
Valtakunnallisesta tiedosta yksilökohtaisiin analyyseihin
IMPROn 2. työpaketissa arvioidaan erikoissairaanhoidon ja päivystyspalvelujen rakenteen muutoksia. Ylilääkäri Eeva Reissell toteaa, että kansallisen tilannekuvan luomiseen on käytetty melko paljon resursseja, sillä se luo edellytykset väestöpohjaiseen analyysiin.
”Olemme kartoittaneet tiettyjä tautikohtaisia polkuja ja selvittäneet mikä hoidon kehitys on viime vuosina ollut. Tämän pohjalta pohdimme miten hoitopolkuja saisi tehostettua ja mitä työkaluja tämä edellyttää”, toteaa Reissell.
Tiivis päihde– ja mielenterveyspalvelukontakti edesauttaa raitistumista – tutkitusti
IMPROn 3. työpaketissa tutkitaan integroituja hoitoketjuja terveydenhuollon palveluita paljon käyttävien asiakasryhmien keskuudessa. Pitkäaikaissairaiden, kuten päihdepotilaiden, hoitopolkuja tutkivan Elina Rautiaisen mukaan päihdepotilaiden hoitoketjuista voidaan havaita raitistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä.
”Päihde- sekä mielenterveyspalveluita käyttäneiden henkilöiden raitistumisen todennäköisyys kasvoi tiiviin hoitokontaktin myötä”, kertoo aineistoon perehtynyt Rautiainen. ”Vastaavasti vain terveyskeskuslääkärin hoidon varassa oleminen seuranta-aikana oli yhteydessä suurempaan riskiin kuolla”, väitöskirjatutkijana projektissa toimiva Rautiainen jatkaa.